Kukkuu 2006

Laivueen toinen kesätapaaminen, Kukkuu 2006, järjestettiin Mikkelin kupeessa leppoisissa tunnelmissa elokuisen auringon lämmittäessä. Tällä kertaa järjestelyvuorossa oli Finwolf. Mökki osoittautui edellisvuotista vähemmän mökkimäiseksi. (Klikkaa kuvaa suuremmaksi.)

Perjantai

Sotalentojen perinteiden mukaisesti kohteelle lähti ensimmäiseksi "lakaisuryhmä"; Superbus, Finwolf sekä Redwing, ennen muun laivueen saapumista paikalle. Tarkoituksena oli tiedustella kaikessa rauhassa depotin sijainti sekä tarkastaa onko kokoontumispisteeksi valitussa ruudussa vihamielisiä alkuasukkaita. Matkalento sujuikin hienosti kun ajoneuvo trimmattiin kunnolla vaakalentoon ja annettiin mennä itsekseen lievässä myötätuulessa...kohteella oltiinkin ennenkuin tajusimmekaan. Sekin oli hyvin sotalentomainen tunne.

Depotti osoittautui erittäin hienosti rakennetuksi ja sen sijainti oli myöskin toteutettu äärimmäisen hienosti, järven rantaan maastoutettuna sen paljasti ainoastaan objekti numero 141:stä rakennettu laiturirakennelma, joka meni depotilta veteen asti. Tehtäväsuunnittelu oli onnistunut, tänne kelpaisi tehdä ruudunvaltaus! Tunnelmaa nostatti tieto myös siitä että vieressä olevassa depotissa majaili ryhmä ihan oikeita itänaapureita, sieltä saattaisi kuulua vielä autenttista älämölöä illan aikana.

Kokoontumispisteeseen oli tällävälin ilmestynyt seuraavat taistelijamme, Allu JU-52:n tuomana pohjoisesta sekä Jahe ja Nurse etelästä. Lopetimme sweeppimme ja lähdimme vetämään nipun kasaan, koska LeLv30 on laumaeläin eikä viihdy olla yksin, missään.

Apinan ja Pirin päästessä starttaamaan vasta myöhemmin paikalla ollut osa laivueesta aloittikin laiskan Boomailun samalla kun odotimme mattimyöhäisiä paikalle. Olisihan se ollut noloa että kaikki ovat tiukassa spiraalinousussa kun jälkijoukko saapuu paljon matalammalla paikalle. Nurse osoitti tosin merkkejä siitä että lakipartiossa toimiminen saattaa olla illan teema, mikä tiesi kokemuksesta hyvää viihdytyksen kannalta illan aikana.

Klo 19.00 mennessä koko laivue olikin melkein paikalla, Jonden joutuessa ikävä kyllä jäämään tältä tehtävältä pois. Redwingille tilanne oli erittäin kiusallinen, mahdollisesti itsetunnon kadotessa tilapäisesti paikalla ei olisi luotettavaa kainalossalentäjää, joka pystyisi hetkessä palauttamaan marssijärjestyksen kohdalleen. Menetys oli siis suuri, kirjaimellisesti, kun muistetaan Haminan Jätin fyysiset mittasuhteet.

Laivue kokoontui yhdelle depottia kiertävän terassin kolmesta(!) pöytäryhmästä, jossa illan toiminta sitten tapahtuikin lähinnä ryhmän Junoa polttavien takia, joita olikin kaikenkaikkiaan ne yksi Redwing. Tässä vaiheessa iltaa alkoi kylmäkin jo tuntua, porukan vaihtaessa fleecea tai muuta tilaisuuteen sopimatonta päällensä, värimieltymyksiensä perusteella. Samoihin aikoihin alkoikin sitten laivueen toimintatapoja käsittelevät sangen kummalliset keskustelut..

Laivueen arvostettu varakomentaja Nurse oli kehittänyt jostain itselleen omantunnon, joka oli soimannut jo pidemmän aikaa toiminnastamme sotalennoilla. Kyseessä ei ollut huijaus, ei varjoonampuminen eikä mikään vastaava yleisesti tuomittava teko, vaan jotain paljon pahempaa: me ammutaan toistuvasti samat viholliset alas illasta toiseen ja Nursella oli paha mieli heidän puolestaan. Seurasi riemastuttava, kovaääninen keskustelu laivueen toimintatavoista Redwingin ollessa sitä mieltä että "kun painan S-näppäimen alas sotalennolla, haluan nähdä pelkkää sinistä" ja Nursen halutessa että "ammutaan vihuja silleen vaan pikkasen niin ne tulee seuraavallekin lennolle". Virallinen kanta jää tulevaisuudessa nähtäväksi.

Illan kuluessa kävi myöskin ilmi mitä on todellinen terroripommittaminen; yksityiskohdat jääköön salaisuudeksi mutta toimintaan tarvitaan yksi TB-3, laskua yrittävät saksalaiskoneet sekä roima annos uraa-henkeä ja kärsivällisyyttä juosta ampumosta toiseen samalla kun pyöritään euron kokoisella alueella platan yläpuolella. Sanomattakin on selvää että tämän tarinan aikana naurun desibelit liikkuivat jossain mersun koneenkäynnistyksen tasolla.

Ilta eteni yöhän rauhaisasti, laivue ruokaili, saunoi ja keskusteli ihan oikeistakin asioista vaikka palattiinkin niihin niin tärkeisiin taktiikoihin mitkä ovat meille niin tärkeitä. Nursella kaatui lobby jossain vaiheessa mutta käytiin avaamassa se uudelleen ja saatiin mies takaisin linjoille. Aamuyön tunteina viimeisetkin taistelijat väsähtivät ja kömpivät omiin tupiinsa, valmiina lauantain ohjattuun toimintaan.

Sivu 2 | Sivu 3 | K-2006 kuvagalleria | Kukkuu 2005 | Takaisin uutissivulle

© 2003 - 2011 LeLv30

Web & SQL design & programming by LeLv30_Superbus